Historia

Koillis-Savon Urheiluautoilijoiden syntyvaiheet pohjautuvat Juankosken moottorikerhon toiminnalle. Moottorikerho oli toiminut jo toistakymmentä vuotta vuonna 1978.

Muutaman vuoden ajan oli käyty keskustelua siitä, onko moottorikerho yleensä ottaen oikea ympäristö harrastaa autourheilua, varsinkin koska toiminta tuolloin pyöri jo 100 prosenttisesti autourheilun ympärillä. Myös Pohjois-Savon UA-seurat olivat ottaneet autourheilun omiin nimiinsä ja näin Juankosken moottorikerho oli auttamattomasti jäämässä silloisen kehityksen ulkopuolelle.

Näissä merkeissä 19.02.1978 kokoonnuttiin Juankoskelle ravintola Pataruukkiin keskustelemaan uuden Ua-kerhon perustamisesta jatkamaan JMK:n viitoittamaa tietä ja toimintaa. Tästä tilaisuudesta muodostui yksimielisesti Koillis-Savon Ua:n perustamiskokous. Osanottajia kokouksessa oli noin 30 käsittäen koko Koillis-Savon alueen.

Uuden seuran organisaatio tulisi noudattamaan niitä linjoja, johon JMK:ssa edellisinä vuosina oli päädytty. Toiminnallisesti yhdistyksen tarkoituksena oli autourheilun, auton hallintataidon ja Iiikennekulttuurin edistäminen sekä kehittäminen Koillis-Savon alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistyksen tuli järjestää kilpailuja, näytöksiä ym. autourheiluun ja Iiikennekysymyksiin liittyviä valistus, tiedotus, koulutus- ja harjoitustilaisuuksia sekä tukea jäsenistönsä kilpailutoimintaa.

Alaosastot perustettiin Siiiinjärvelle, Rautavaaralle ja Nilsiään seka myöhemmin 70/80-lukujen taitteessa Tuusniemelle pääpaikan ollessa Juankoskella.

Myöhemmin 80-luvun lopussa Nilsiä ja Rautavaara muodostivat omat autourheiluseurat toiminta-alueen laajuuden aiheutettua ongelmia tiedonkulussa seuran sisällä. 90-luvulla myös Siilinjarvi aktivoitui autourheilun puolella ja me menetimme harrastajia, mutta saimme Outokummun suunnasta varsinkin aktiivikilpailijoita ja toimivia jaseniä.

1. hallituksen muodostivat pj. Matti Maaninen, vpj. Veikko Hyvarinen, sihteeri Saku Lipponen, jäsenet Ari Lievonen, Kyösti Rautiainen, Rauno Nuutinen, Veijo Vaatainen, Paavo Remes ja Matti Hyvarinen.

Perustamisvuonna jasenmäärä oli mahtava 220 jasentä, vain Kuopiossa oli silloin jäseniä enemmän piirimme alueella n. 260 kpl. Myöhemmin jasenmäärä ylsi jopa 500:n ollen alueemme ylivoimaisesti suurin ja valtakunnallisestikin merkittavä. Nykyinen jasenmäärämme pyörii 150 paikkeilla.

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Matti Maaninen, Saku Lipponen, Henrik Hujanen, Jouko Lehtolainen, Saku Parviainen, MarIcku Kokkarinen, Matti Frilander, Pekka Auvinen, Raimo Mikkonen ja tänä päivänä Taisto Kröger.

Kilpailutoiminnassa on jarjestetty jäsenten välisiä, piiri- sekä alue- ja kansallisia kisoja. Kilpailulajeina ovat olleet lähes kaikki AKK:n lajit. Alkuaikoina painopiste oli autosuunnistuksessa, 80-luvulla rallissa seka myöhemmin nopeudessa ja jokamiehenluokassa. Viime vuosina meiltä eniten vaatineet ja myös meille eniten antaneet kilpailut ovat olleet Rallisprint Tuusniemen taajamassa ja jokamieskilpailut Turkkimäessa.

Nuoret ovat harrastaneet mikroautoilua koko seuran historian ajan. Radio-ohjattavat autot tulivat mukaan 90-luvun alussa.

Maan huipulla SM-taistoissa kuljettajamme ovat saavuttaneet useita mitaleja, joista parhaina voidaan mainita Jarmo Hallmanin saavutukset rallicrossissa. Jarmo saavutti 2005 SM hopeaa, -04 SM kulta sekä -03 SM pronssi. Lisäksi -06 Ruotsin mestaruussarjan kakkonen ja -07 EM rallicrossin neljäs, jossa palkintopallisijoituksia 3:ssa eri osakilpailussa.

Jokamiehenluokassa menestynein kuljettajamme on ollut Ahti Salmela, joka voitti mm. seuramme järjestämät talvimestaruus kilpailut 2007. Pellon Poikkinaintiajojen 3. vuonna 2008. Lisäksi useita A-finaali sijoituksia eri arvokilpailuissa vuosien saatossa.

Piiri- ja myöhemmin aluetasolla olemme saavuttaneet kaikkia mitaleja huomattavan määrän. Kansallisella tasolla seuramme kuljettajat ovat esiintyneet myös korkeimmalla korokkeella.

Jäsentenvälisiä ajoja on järjestetty Siilinjärvellä, Nilsiässä, Rautavaaralla, Juankoskella ja Tuusniemelli. Nämä kisat varsinkin alkuaikoina olivat suuria kylätapahtumia. TiIaisuus kesti aamukymmenestä iltapaivä kolmeen ja ajajia oli noin sata.

Seuran ensiaskeleilla kansallisia maastoajoja järjestettiin Siilinjärvellä ja Rautavaaran lentokentän maastossa. Jäärataajot pidettiin Nilsiässä ja Siilinjärvellä, myöhemmin Tuusniemellä. Liikennekilpailuja järjestettiin yhdessä poliisin kanssa muillekin kuin oman seuran jäsenille.

Suorituspaikoista 70-luvulla ja 80-luvun alussa ei ollut suurta ongelmaa. Kun vain Iöysi helposti suljettavan alueen, kuten soramontun tai hiekkakankaan niin luvan yleensä sai. Myöhemmin yhteiskunnan paineet ja vihreät arvot pakottivat kisojen jarjestäjät etsimään paikkoja oikeille tämän päivän autourheiluradoille.

Seuramme ensimmäinen kesärata tuli mikroautoilijoille 80- luvun puolivälissä Nilsiään. Varsinainen ponnistus meille oli Turkkimäen JN1-rata. Aluksi yritimme rataa Tuusmien laskettelukeskuksen laheisyyteen 80-luvun puolivälissä, mutta sinne emme saaneet sijoituspaikkalupaa.

1989 Turkkimäessä aloitettiin ratahaaveet purkamalla silloiset turkistarhan rakennukset saaden siirrettyä vuokrasopimus maapohjan osalta meidän ja Tuusniemen kunnan väliseksi. Sijoituspaikkaluvan saaminen äänenmittauksineen ja monine muine operaatioineen oli 5:n vuoden taistelun takana. Valitusruljanssi päättyi keväällä 1994 Korkeimman Hallintooikeuden päätökseen, mikä myönsi meille sijoituspaikkaluvan. 5:n vuoden taistelun aikana saatiin kasaan pääomaa sen verran, etta työt radalla aloitettiin heti ja rata tuli ajokuntoon syksyllä 1994. Avajaiskisat pidettiin jo kesäkuussa 1995. Rataa on sen jalkeen jatkettu ja rata-aluetta kunnostettu jatkuvasti.

Parin viime vuoden aikana olemme saaneet myös rahallista yhteiskunnan tukea Leader-tuen muodossa. Tämän tuen turvin olemme lisänneet asfalttiosuutta radalle sekä rakentaneet huoltorakennuksen ja katsastuskatoksen. Niinpä uskomme vahvasti, että rata alkaa olla valmis arvokilpailuille tulevina vuosina.

Seuramme on erikoisesti toiminut kisojen toimitsijatehtävissa sekä omissa että naapuriseurojen järjestämissä kansallisissa ja SM-tason kilpailuissa. Yhteistoiminta alueen eri seurojen kanssa on toiminut hyvin.

Koillis-Savon Urheiluautoilijat haluaa kiittää menneistä vuosista ja yhteistyöstä seuramme jäseniä sekä muita aktiiveja, mukana olleita autourheiluseuroja ja muita yhteistyökumppaneita.

KIITOS!